Podcast: Tieteen parhaaksi, monikielisesti

15.1.2021
Valokuva riikinkukosta.

Hyvä tiedeviestintä ottaa huomioon kielen, jolla tutkimustuloksista kerrotaan.
 

Kansallisten kielen käyttö tiedeviestinnässä varmistaa tutkimustiedon saavutettavuutta ja käyttöä yhteiskunnassa.

Millä kielellä tutkimusta pitää julkaista? Toimiiko kansainvälistymisen vaade julkaisukielen valinnan ajurina? Miten tutkimustulosten julkaiseminen monikielisesti lisää tutkimuksen vaikuttavuutta? Onko tutkimuksen kansainvälistymisen ja monikielisen tiedeviestinnän välillä ristivetoa? 

Muun muassa näitä kysymyksistä keskusteltiin Tieteen päivien podcastissa Tieteen parhaaksi, monikielisesti (siirryt SoundCloudiin). Keskustelijoina olivat Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen, Julkaisufoorumin suunnittelupäällikkö Janne Pölönen (TSV) ja strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja Päivi Tikka (Suomen Akatemia).

Monella kielellä, monin eri tavoin

Monikielinen tiedeviestintä korostaa tieteen tekemistä ja tuloksista viestimistä kielillä, jotka vahvistavat tutkitun tiedon laatua ja tulosten hyödynnettävyyttä. Otetaanpa esimerkiksi paikallisesti merkittävä tutkimus. Jos sen tuloksista ei viestitä kielellä ja tavoilla, jotka tavoittavat alueen toimijat, estyy tutkimukseen liittyvä jatkokeskustelu. Jos osa rakentavasta kritiikistä jää kieliesteiden takia saamatta, tutkimuksen laadunvarmistus heikkenee. Tutkimustulosten hyödyntäminenkin estyy, kun tieto ei tavoita tarvitsijaansa.

Monikielisyys tiedeviestinnässä tarkoittaa monen eri kielien ja viestintätapojen tasapainoista käyttämistä. Se millä kielellä ja millä tavoin tutkimuksesta puhutaan, on yhteydessä myös tutkitun tiedon saavutettavuuteen. Yhteinen kieli toteuttaa tieteen eetosta avoimuudesta. Tutkittu tieto kuuluu kaikille! Kyse ei ole mistään ihan pienestä asiasta, sillä oikeus päästä osalliseksi tieteen mukanaan tuomista eduista on osa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta (27§).

kieli on vallankäytön väline: kansallisen kielen käyttäminen tukee tieteen ja päätöksenteon demokraattisuutta

Kieli on myös vallankäytön väline. Tiedeviestintä kansallisilla kielillä tukee kansalaiskeskustelua, tieteen avoimuutta ja päätöksenteon demokraattisuutta. Kielten kehittyminen ja säilyminen tutkimuksen ja tieteen kielinä vaatii aktiivista monikielistä tiedeviestintää ja uusien ajatusten, käsitteiden ja termien ottamista osaksi käytettävää kieltä.

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite kannustaa parantamaan kansallisten kielten asemaa tiedeviestinnässä, jotta tutkimustieto olisi kansalaisille saavutettavaa ja sitä voitaisiin hyödyntää tehokkaasti yhteiskunnassa.

Aloite hahmoteltiin Helsingissä, ja siitä keskusteltiin julkisesti ensimmäisen kerran tammikuussa 2019 Tieteiden talossa pidetyssä tutkimusarviointia ja -rahoitusta käsitellessä seminaarissa. Keskusteluiden tuloksena syntyi kolmekohtainen aloite, joka keskittyy tiedon julkistamiseen, kansallisten julkaisuinfrastruktuurien kehittämiseen ja monikielisyyden huomioimiseen tutkimuksen arvioinnissa.

Aloite julkistettiin huhtikuussa 2019. Kansainvälisesti levinnyt aloite on saanut yli 800 tukijaa yli 60 maasta.

Helsinki-aloitteen ovat laatineet ja sen ensimmäisiä allekirjoittajia ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto sekä kansainvälisistä yhteistyökumppaneista Norjan yliopistot (UHR) ja European Network for Research Evaluation in the Social Sciences and the Humanities (ENRESSH) -verkosto.

Tieto rakentaa yhteiskuntaa

Tutkimustietoa tarvitaan kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi. Vuodesta 2015 alkaen Strategisen tutkimuksen neuvosto on rahoittanut tutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaa tieteen keinoin laatuvarmistettua tietoa yhteiskunnallisten päätösten tueksi.

Tiedon hyödynnettävyyden varmistamiseksi tarvitaan kansalliskielillä julkaistua tutkimusta ja tiedeviestintämateriaalia. Viestintä on strategisessa tutkimuksessa olennainen osa hankkeiden toteuttamista. Yhteydenpito erilaisten tiedon tarvitsijoiden kanssa on osa hankkeen toteuttamista suunnitteluvaiheesta lähtien. Hankehakemuksista arvioidaan niin tieteellinen laatu kuin yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Tutkijoita koulutetaan ja rohkaistaan viestimään

Strategisen tutkimuksen hankkeet hyödyntävät tiedeviestinnässään laajaa keinovalikoimaa. Tieteellisen julkaisemisen lisäksi lyhyet käytännön ratkaisuihin keskittyvät politiikkasuositukset, perinteisemmät seminaarit ja uudentyyppiset keskustelutilaisuudet ovat keinovalikoiman arkipäivää. Tutkijoita koulutetaan viestimään ja vuorovaikuttamaan ja rohkaistaan kokeilemaan uusia tiedeviestinnän keinoja. Kaikki tämä tukee monikielisen tiedeviestinnän toteutumista.

Miten tuet monikielistä tiedeviestintää vuonna 2021?

”Vastuualueen johtajana tehtäväni on luoda tutkitun tiedon monikielisyyttä tukevat olosuhteet. Vuonna 2021 vakiinnutan toimintamallin, jonka avulla päättäjät ja valmistelijat voivat pyytää kansallisilla kielillä kirjoitettuja tietokoosteita strategisen tutkimuksen ohjelmissa työskenteleviltä tutkijoilta.”
– johtaja Päivi Tikka, strategisen tutkimuksen vastuualue, Suomen akatemia.

”Suunnittelupäällikönä huolehdin siitä, että tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien Julkaisufoorumi-luokitus (JUFO), jota opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää julkaisujen laadun mittarina yliopistojen rahoitusmallissa, huomioi asianmukaisesti myös kansallisilla kielillä julkaistavan tutkimuksen”
– suunnittelupäällikkö Janne Pölönen, Julkaisufoorumi, TSV.

”Työskentelen kotimaisilla kielillä julkaistun tietokirjallisuuden edistämiseksi. Tähän liittyy konkreettisesti työryhmä, joka laatii esitystä nk. kirjastoapurahojen muuttamiseksi (https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/tietokirjallisuuden-tukimuodot-uusiutuvat). Esitys luovutetaan tiede- ja kulttuuriministerille helmikuussa.”
– pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.

Tieteen parhaaksi, monikielisesti -podcast on osa Tieteen päivien 2021 ohjelmaa. Sen tuottivat Avoimen tieteen koordinaatio, Julkaisufoorumi , Suomen tiedekustantajien liitto, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.

Podcast nauhoitettiin 25.11.2020 osana Tieteen päivien koronaepidemiaan varautumista. Se julkaistiin 15.1.2021.

Kaikki Tieteen päivien podcastit löytyvät SoundCloudista.

Lue lisää Helsinki-aloitteesta:

Lue lisää strategisesta tutkimuksesta.