Maailmassa käytetään yli 8 000 kieltä. Tieteen aamukahvilla 13.1. Lea Nieminen ja Kaius Sinnemäki kertoivat, miten kielet ja kielen puhumisen taito kehittyvät.
Ihmislapselle kehittyy jo äitinsä kohdussa tärkeitä kykyjä. Hän kuulee ja tunnistaa puheen rytmin ja intonaation. Hän oppii erottamaan äitinsä äänen ja äidinkielensä. Vauvalla on syntyessään hyvät valmiudet omaksua kieltä. Kielen ja kommunikaatiotaitojen kehittyminen vaatii kuitenkin vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen kieli kehittyy koko ajan, mutta puheentuottamisena se alkaa näkyä vasta noin vuoden ikäisenä. Silloin esimerkiksi kieli, kurkunpää ja suuontelo ovat muuntuneet fyysisesti puhumiseen soveltuviksi ja tarvittava hienomotoriikka kehittynyt riittävän pitkälle.
Tarinassa Tarzan oppi käyttämään kieltä ja puhumaan siirtyessään aikuisena elämään osana ihmisyhteisöä. Todellisuudesta tunnetaan surullisia tapauksia, joissa lapset ovat kasvaneet ilman vuorovaikutusta. He eivät ole myöhemmin oppineet puhumaan ja käyttämään kieltä normaalisti. Kielen oppiminen ja kognitiivisten kykyjen kehittyminen tuntuvatkin olevan toisistaan riippuvaisia kehitysprosesseja, joista kumpikin edellyttää vuorovaikutteista ihmisyhteisöä kehittyvän lapsen ympärille.
Tarzan olisi ehkä kyennyt sanomaan ”Me Tarzan, you Jane” eikä juuri muuta.
Ihmislapsella on siis synnynnäinen kyky omaksua kieli. Varsinainen kielen käytön taito ja puhe tai viittominen kehittyvät sosiaalisessa yhteydessä, vuorovaikutuksessa siinä kommunikaatioympäristössä, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy. Tästä on hyvänä esimerkkinä adoptio. Ihmislapsi oppii kasvuympäristönsä kielet, vaikka hän olisi syntynyt toiseen kieliympäristöön.
Myös moniaistinen vuorovaikutus on kommunikaatiossa tärkeää. Kieli ja ilmaisu eivät ole pelkästään puhetta ja sanoja. Puhuessa me viestimme kokonaisvaltaisesti ilmeillä ja eleillä, äänen sävyllä ja painotuksilla, oikeastaan koko kehollamme. Viittomakielessä koko kehon käyttö vielä korostuu, ainoastaan ääni ei ole käytössä.
Eläimilläkin on omat tapansa viestiä. Mehiläiset viestivät tanssillaan antoisan kukkakedon sijainnin, linnut ja valaat laulavat ja apinat ääntelevät ja sukivat toisiaan. Eläinten viestintätapa näyttää kuitenkin olevan enemmän biologisesti määräytynyttä. Esimerkiksi makakiapinat käyttävät erilaisia äännähdyksiä viestinnässään. Jos makakiapinoiden poikaset kasvavat toisen makakilajin parissa, poikanen oppii kyllä ääntelehtimään, mutta käyttää syntymälajinsa eikä kasvuympäristönsä ääntelytapaa.
Monet kielet
Arvellaan, että maailmassa on käytössä yli 8 000 kieltä. Mikä kieli siis on? Kielen voidaan määritellä olevan ihmisyhteisön viestintäjärjestelmä, joka toteutuu puhumalla, kirjoittamalla tai viittomalla. Samaa kieltä ja sen murteita puhuvat ymmärtävät toisiaan. Uusi kieli syntyy, kun murre eriytyy ja kehittyy omaksi kielekseen.
Kieli määrittyy myös poliittisesti. Tällöin se on tietyn yhteisön, esimerkiksi kansakunnan, yhteinen ilmaisuväline. Suomi ja meänkieli ovat esimerkkejä kielimuodoista, jotka koetaan sosiaalisesti ja poliittisesti omiksi kielikseen. Meänkielen ja suomen puhujat kokevat puhuvansa eri kieliä, vaikka ymmärtäisivät toisiaan.
Tieteen aamukahviin liittyvät olennaisesti yleisön kysymykset ja yhteinen keskustelu. Kielen synty -aamukahvilla puhuttiin monikielisyydestä. Aiheutuuko monikielisessä ympäristössä kasvamisesta haittaa? Maailmanlaajuisesti katsottuna useimmat ihmiset elävät monikielisessä ympäristössä ja yksikielinen ympäristö on poikkeus. Lisäksi on viitteitä siitä, että monikielisessä ympäristössä kognitiiviset kyvyt voimistuvat. Monikielisyys taitaakin olla rikkaus.
Tieteen aamukahvit aloittivat Tieteen päivien arkiaamut. Kahvilla kuultiin makupaloja Tieteen päivien ohjelmatarjonnasta. Tapahtuman järjesti Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta yhdessä Tieteen päivien kanssa.
Filosofian tohtori Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto) ja apulaisprofessori Kaius Sinnemäki (Helsingin yliopisto) puhuivat 13.1.2023 sessiossa Kielen alku. Tallenteen näet tästä linkistä.
Teksti: Reetta Kettunen
Kuva: Leonardo Toshiro Okubo / Unsplash