Vuonna 2016 toistettiin vuoden 2015 toimintakulttuuriselvitysten pohjalta avointa toimintakulttuuria kartoittava selvitys. Selvityksessä olivat mukana korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisäksi suomalaiset yliopistosairaalat sekä tutkimusrahoittajista Suomen Akatemia, Tekes ja Koneen säätiö. Tutkimusrahoittajia verrattiin lisäksi kahdeksaan eurooppalaiseen tutkimusrahoittajaan. Toistettavien selvitysten avulla voidaan havaita toimintakulttuurin avoimuuden muutosta edelliseen vuoteen verrattuna ja tunnistaa yhteistä tekemistä vaativia osa-alueita.

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa selvitettiin vuonna 2015 toimintakulttuurin avoimuutta suomalaisissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Selvitysten takoituksena on muun muassa selvittää avoimen toimintakulttuurin lähtötasoa tutkimusorganisaatioissa. Organisaatioiden toimintakulttuurin muutosta tullaan seuraamaan jatkossa hankkeen edetessä.

Toimintakulttuuri kypysyystasoselvityksen tavoitteena on kartoittaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yliopistosairaaloiden ja tutkimusrahoittajien tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen huomioinnissa ja tukemisessa, tunnistaa vahvuuksia ja heikkouksia avoimuuden edistämisessä ja tunnistaa kehittämistä vaativat osa-alueet.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osalta ensimmäinen selvitys laadittiin vuoden 2015 aikana.

Perustavoite:Tutkimusdata ja -julkaisut ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä tietoverkoissa avoimen rajapinnan kautta seuraavin tarkennuksin:

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen asiantuntijaryhmä hyväksyi palveluperiaatteet 25.11.2015.

Palveluperiaatteet ovat suosituksia avointa tiedettä ja tutkimusta tukeville palveluille. Periaatteiden toteutuksessa huomioidaan palvelukohtaiset erityispiirteet. Periaatteita käytetään ATT-palveluiden kehittämiseen. Periaatteiden lisäksi huomioidaan OKM:n toimialan kokonaisarkkitehtuurinmukaisuus.
1.Palvelut tukevat tutkimusta sekä tutkimusprosessin avoimuutta. Palveluissa huomioidaan tutkimuksen ja sen tuottaman tiedon koko elinkaari.

Hankkeen ohjausrakenteessa nostetut linjaukset:

• Tekijänoikeuslain sitaattisäännöksiä tulkitaan opinnäytteiden yhteydessä yhtenäisesti ja opiskelijoiden kannalta tasapuolisesti.
• Uudistetaan Tekijänoikeuslainsäädäntöä tutkimuspoikkeuksen suuntaan.

Avoin kansalaistiede -projekti

Edistetään tieteen ja tutkimuksen avoimuutta siten, että tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukyky, laatu ja tuki tutkimustulosten kaupallistamiseen lisääntyvät. Avointen toimintatapojen vahvistamista jatketaan niin, että kaikki suomalaiset tutkimusorganisaatiot pystyvät avaamaan omia tutkimuksen tuloksiaan laajasti yhteiskunnan käyttöön.

Mittarit:

• Arkkitehtuuri mahdollistaa tutkimusten tulosten  avoimuuden ja jatkokäytön primäärilähteestään
• Arkkitehtuuri huomioi tutkimuksen ja sen tuottaman tiedon koko elinkaaren ja sen hallinnan niin, että tieteen ja tutkimuksen tulokset ovat pysyvästi ja luotettavasti käytettävissä
• Arkkitehtuuri luo palveluita, jotka nopeuttavat ja helpottavat tutkimustyötä ja vahvistavat tutkimuksen perusolemusta (itsensäkorjaavuus, toistettavuus)
• Viitearkkitehtuuri luo määritykset, joiden avulla voidaan tunnistaa yksikäsitteiset avoimen tieteen ja tutkimuksen toteutumisen ehdot

ATT-hankkeen tavoitteet ja toiminta on kuvattu Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014-2017 -dokumentissa. Tarkempia tavoitteita ja muita linjauksia luotiin hankkeen aikana. Tälle sivulle on koottu lyhyet kuvaukset ja linkit tärkeimpiin linjauksiin ja periaatedokumentteihin.

Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2014–2017 oli opetus- ja kulttuuriministeriön hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi.

ATT-hanke pohjautui laajapohjaiseen ministeriöiden, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien yhteistyöhön. Hanke toteutettiin yhteistyössä mm. Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeen ja valtiovarainministeriön Avoimen tiedon ohjelman kanssa.