Jakaako vaiko eikö jakaa? Informaatiosotaa käydään kännykässäsi. Faktabaari tarjoaa tukea mediakuluttajan kriittiselle ajattelulle.
Faktabaari perustettiin 2014 selvittämään poliitikkojen ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden faktapohjaisuutta ja puuttumaan mediassa esitettyihin puolitotuuksiin ja epätietoon. Kimmokkeen perustamiselle antoivat samana vuonna järjestetyt europarlamenttivaalit. Esikuvina olivat muun muassa amerikkalaiset faktantarkistushankkeet.
Faktabaarin toiminnan iskulause ”faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta” on ohjannut toimintaa alusta alkaen. Sen hengessä on tehty faktantarkistuksen kehitystyötä ja kokeiluja kahdeksassa vaaleissa lukuisten yhteistyökumppanien tuella ja osana kasvavia kansainvälisiä verkostoja. Faktantarkistustyön rinnalla Faktabaari EDU on vuodesta 2017 kehittänyt modernia infomaatiolukutaitoa ensisijaisesti opettajien tarpeisiin. Faktabaari tarjoaa ajankohtaisten ja pedagogisten esimerkkitarkistusten rinnalla opetusmateriaaleja ennen kaikkea mediakasvattajille. Tavoitteena on saavuttaa informaatioympäristön tulevaisuuden kannalta avainasemassa olevat oppilaat ja heidän vanhempansa – laajempi kouluyhteisö. Kun digitaalisia kanavia käyttävät oppilaat oppivat keinot tunnistaa verkossa leviävät infomaatiohäiriöt, informaatiolukutaito voi tavoittaa esimerkiksi mobiililaitteista käytävien keskustelujen kautta vanhemmat, ja siten keskinäinen oppiminen edistyy. Nuorilla ja vanhemmilla on Faktabaarin havaintojen mukaan paljon opittavaa toisiltaan, ja opettajat ovat oppimisen tehokkain kanava.
Oppilaiden, vanhempien ja opettajien yhteistyö on informatiolukutaidon oppimisen tehopaketti
Opettajien tueksi on tarjolla Faktabaarin uusi eurooppalaisessa Facts4All-hankkeessa kehitetty disinfomaatiota käsittelevä ilmainen verkkokurssi, joka kehittää kouluyhteisöjen (opettajat, vanhemmat ja oppilaat) valmiuksia toimia muuttuvassa infomaatioympäristössä. Kurssin avulla oppii ymmärtämään informaatioympäristöä ja kehittämään faktantarkistamisen taitoja.
Faktabaari edustaa Suomea Helsingin yliopiston kanssa neljän pohjoismaisen tutkimusyliopiston ja neljän mediakasvatusta tekevän faktantantarkistuspalvelun NORDIS yhteistyöverkostossa, osana laajempaa uutta disinformaatiota tutkivaa rajoittavaa eurooppalaista EDMO yhteisöä. Suomalaisten vastuulla on digitaalisen infomaatiolukutaidon jatkokehitys ja tutkimus.
Poliittisesti sitoutumaton Faktabaari toimii toistaiseksi pelkän hankerahoituksen avulla. Vaikka rahoitusmuoto eli rajalliset resurssit rajoittavat toiminnan kehittämistä, on Faktabaari saanut tunnusta. Heti perustamisvuonna Faktabaari palkittiin suurella journalistipalkinnolla journalistisena tekona. Sittemmin se on palkittu kahteen otteeseen Chydenius avoimuus mitalilla, ensin 2019 kansainvälisestä toiminnastaan ja 2021 osana EDMO NORDIS - verkostoa. Vuonna 2019 Faktabaari EDU:n kahden riippumattoman suomalaistutkijan analyysin pohjalta tekemä Greta Thurnbergin puheen tarkistus: “Greta has done her Science homework” oli ehdolla maailman vaikuttavimmaksi faktantarkistukseksi.
Faktabaarin ja sen taustalla olevan Avoin yhteiskunta ry:n hankerahoittajia ovat olleet muun muassa Eurooppatiedotus, HS-Säätiö, Kordelinin-säätiö, Media-alan tukisäätiö ja EU:n mediakasvatushankkeet. Pääosa nykyisestä hankerahoituksesta tulee EU-hankkeesta ja Sitran vastinrahoituksesta.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta oli mukana mahdollistamassa Faktabaarin syntymistä. Faktabaarin isäntä Mikko Salo aloitti hankkeen tekemällä 2014 tiedonjulkistamisen apurahalla selvitystyön hankkeen soveltuvuudesta tiedeviestintään.
Mitä Faktabaari tarjoaa ja tarvitsee juuri nyt, Mikko Salo?
"Putinin sodan suomalaisia koskevat henkilökohtaiset informaatiosodan taistelut käydään pitkälti mobiililaitteilla. Jakaako vaiko eikö jakaa? Informaatiosota vyöryy kännyköihin muun muassa meemeinä ja vääristeltyinä kuvina, joita sosiaaliset mediat kohdentavat meille digitaalisen jalanjäljemme perusteella. Tämän dynamiikan ymmärtäminen, ja siitä juontuva tietoinen päätös olla jakamatta virheellistä ja vääristeltyä informaatiota, ovat juuri nyt tärkeintä digitaalista infomaatiolukutaitoa ja -osaamista. Tätä kansalaistaitoa edistämme yhteistyössä muun muassa Sitran kanssa.
Tarjoamme digitaalista informaatiolukutaitoa ja pedagogisia faktantarkistuksia kiireisten mediakuluttajien kriittisen ajattelun tueksi. Toisaalta tarjoamme suomalaisille mediataloille yhteistyötä Suomen kestävän faktantarkistumallin kehittämiseksi pohjoismaisten kollegoiden ja paraikaa tekemämme eurooppalaisen kehittämisyhteistyön puitteissa. Suomeen on saatava kansainvälisiin verkostoihin kytkeytyvä kestävästi resursoitu palvelu viimeistään 2023 eduskuntavaaleihin mennessä.
Faktabaarin kehittämisen esteenä on sirpaleinen hankerahoitus.
Faktabaari suojelee digitaalista demokratiaa. Toiminta perustuu avoimeen jakamiseen ja joukkoistamiseen mutta nojaa jo liikaa talkootoimintaan. Perusrahoitusta tarvitaan myös riippumattomuuden takaamiseksi.
Väitän, että Faktabaarin kautta suomalaistoimijat pääsevät nopeasti kiinni sekä kehittyvään faktantarkistukseen että moderniin infomaatiolukutaitoon. Olemme osa suomalaista informaatioturvallisuutta. Lisää osaamista saamme ja jaamme kansainvälisissä verkostoissamme."
Haasta Mikko!
Faktabaari on TJNK:n yhteiskumppani keskustelutilaisuudessa Tutkittu tieto ja media, joka järjestetään 1.4.2022, päivää ennen kansainvälistä faktantarkistuspäivää
"Tulkaa tarkistamaan väitteeni kansainvälisen faktantarkistuspäivän aattona ja tutustukaa myös päivän opetusmateriaaleihin!" haastaa Faktabaarin isäntä Mikko Salo
Lisätietoja Faktabaarista verkossa ja baarin Twitter-tilillä.
Faktabaarin nettiliikenneopasteet, joita käytetään virheellisen, vääristellyn ja vahingoittavan informaation erotteluun.
Teksti: Reetta Kettunen
Kuvat: Faktabaari
Apurahatarinoita-sarjassa esitellään Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) tukemien apurahansaajien elämää ja työtä. Seuraa tarinoita verkkosivuillamme ja Twitterissä aihetunnisteella #Apurahatarinoita.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
