Tutkijoiden kokema häirintä: TJNK:n kyselyn tulokset

×

Virheviesti

Deprecated function: Assigning the return value of new by reference is deprecated funktiossa drupal_load() (rivi 1374 tiedostossa /var/www/drupal/includes/bootstrap.inc).
22.12.2015

TJNK tiedote 22.12.2015

 

Palaute saa tutkijat harkitsemaan tarkemmin julkisia esiintymisiään

Tutkijat saavat sekä asiallista ja kiittävää että häiritsevää yleisöpalautetta esiinnyttyään julkisuudessa. Häiritsevä palaute on tutkijoille entuudestaan tuttu ilmiö, joka näyttää kuitenkin yleistyneen. Siksi tutkijat miettivät tarkemmin, missä kanavissa ja missä asiayhteyksissä he esiintyvät julkisuudessa.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) keräsi vuoden 2015 toukokuussa tietoa tutkijoiden saamasta yleisöpalautteesta heidän esiintyessään asiantuntijaroolissa julkisuudessa. Esiintymisellä tarkoitettiin esimerkiksi tietokirjan julkaisemista, seminaariesitelmien pitämistä, haastatteluita tai kirjoituksia lehdissä, blogeissa tai sosiaalisessa mediassa.

Tutkijat viestivät monikanavaisesti

Tutkijat esiintyvät julkisuudessa eri areenoilla. Seminaaritilaisuudet ja asiantuntijakirjoitukset sekä haastattelut eri medioissa ovat tyypillisiä julkisen esiintymisen kanavia.

Tutkijat käyttävät viestintäänsä myös sosiaalista mediaa. Kanavista suosituimpia ovat Facebook, Twitter ja LinkedIn. Blogialustoista työnantajan kanava on hieman suositumpi kuin oma blogialusta tai vieraskirjoittaminen. Osa tutkijoista ei käytä lainkaan sosiaalista mediaa tiedeviestinnässä.

Häiritsevä palaute on tuttu ilmiö

Tutkijat saavat yleisöpalautetta julkisista esiintymisistään toisinaan tai harvoin. Häiritsevää palautetta tutkijat saavat harvemmin kuin kiittävää tai asiallista palautetta. Häiritsevä palaute on kuitenkin tunnistettu ilmiö. Enemmistö vastanneista on myös kuullut tai tietää toisten tutkijoiden saaneen häiritsevää palautetta. Häiritsevän palautteen saaminen ei ole mitään uutta, vaan vanha ja tuttu ilmiö, joka on voimistunut.

Yleisin häiritsevän palautteen muoto on asiaton, vain loukkaamistarkoituksessa esitetty kritiikki. Myös halventamista ja solvaamista, ”mustamaalaamista” sekä yritystä estää tutkijoiden osallistuminen julkiseen keskusteluun esiintyy, samoin uhkaamista ja häiriköintiä. Ilkivaltaa tai omaisuuteen kajoamista vastaajista oli kokenut vain muutama.

Häiritsevää palautetta antavat niin nimettöminä kuin omalla nimelläänkin esiintyvät henkilöt.

Tutkijat pohtivat tarkemmin esiintymisiään

Yli kolmannes vastanneista katsoo, ettei saatu häiritsevä palaute vaikuta heihin mitenkään. Osa vastaajista on vähentänyt julkista esiintymistään tai pelkää esittää asiantuntijamielipidettään julkisuudessa. Tutkijat myös miettivät  tarkemmin, mistä asiasta ja millä julkisen esiintymisen foorumilla he esiintyvät. Toisaalta muutamat ovat lisänneet esiintymistään, nimenomaan häiritsevän palautteen takia.

Sananvapauden tila on hyvä

Tutkijat arvioivat sananvapauden tilan olevan Suomessa kaiken kaikkiaan hyvä. Vastaajat arvioivat itsesensuurin mahdollisesti lisääntyvän häiritsevän palautteen takia. Vastauksissa tuotiin ilmi huoli siitä, että rahoituskilpailu, politisoitunut ilmapiiri ja tutkimuspoliittinen ohjaus saattavat kaventaa tutkijoiden vapautta tuoda asiantuntijamielipiteensä julki: tutkijat miettivät tutkimuksen rahoittajien mielipidettä.

Tutkijat toivovat tiedeyhteisön tukea

Esimiehen ja tutkijayhteisön tuki ovat tärkeitä häiritsevää palautetta saaneelle tutkijalle, ja tukea haetaan omalta esimieheltä tai tutkimusorganisaatiolta. Noin kolmannes vastaajista ei kuitenkaan ole ottanut yhteyttä kehenkään saatuaan häiritsevää palautetta. Osa vastaajista ei myöskään tiedä, keneen tulisi olla yhteydessä, mikäli saa häiritsevää palautetta.

Vastaajat ovat tyytyväisiä, että kysely heidän saamastaan palautteesta toteutettiin. He toivovat, että tutkijoiden saama häiritsevä palaute tuodaan ilmi, näkyville ja julkiseen keskusteluun. Toisaalta vastaajat tunnistavat, että ilmiötä on vaikea tai mahdotonta kokonaan torjua. Tutkimusyhteisön tulisi tuomita ilmiö ja huolehtia, että esimerkiksi tutkimusorganisaatioiden turvallisuusohjeet päivitettäisiin koskemaan myös häiritsevää ja uhkaavaa palautetta.

TJNK seuraa tutkijoiden sananvapautta

Kysely tutkijoiden saamasta palautteesta toteutettiin anonyyminä LimeSurvay-verkkokyselynä toukokuussa 2015. Vastauksia saatiin yhteensä 525, joista täydellisiä vastauksia oli 350. Neuvottelukunta huomauttaa, ettei verkkokysely ole kaikenkattava eikä täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä. Kyselyn tarkoituksena oli saada yleiskuva tutkijoiden saamasta palautteesta ja sen laadusta.

Kyselyn aineisto tullaan luovuttamaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD) tutkimuksellista jatkokäyttöä varten.

TJNK seuraa tutkijoiden saaman yleisöpalautteen määrää ja laatua myös jatkossa.

Lisätietoja:

Pääsihteeri Reetta Kettunen, p. 040 733 5935; info (at) tjnk.fi.

Liite:

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissaan saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto.

Kategoria: