Kirjailija Tiina Raevaara ei asetu yhteen lokeroon

31.3.2022
Valokuvassa Tiina Raevaara.

Kaunoa, kauhua, tietoa, tiedeviestinnän osaamista ja opettamista sekä yhteiskunnallista vaikuttamista, sitä on sanankäytön monitaitaja Tiina Raevaara.

Tiina Raevaaran kirjallinen kevät alkoi tietoteoksen Minä, koira ja ihmiskunta (Like 2022) julkaisemisella. Teos jatkaa Raevaaran aikaisemman teoksen Koiraksi ihmiselle (Teos 2011) kertomusta koiran ja ihmisen yhteisestä evoluutiosta. Uudessa teoksessaan Raevaara avaa myös omaa henkilökohtaista elämäänsä ja nivoo työväsymyksestä toipumisen osaksi tietokirjansa tarinaa. Miksi eläimen seurassa voi olla helpompi olla kuin ihmisen? Vastaus voi löytyä yhteisestä historiastamme eläinten kanssa.

Tietokirjailijana Raevaara on tullut tutuksi myös tiedeviestintää käsittelevistä teoksistaan, kuten Tajuaako kukaan? — Opas tieteen yleistajuistajalle (Vastapaino 2016). Turun yliopiston työelämäprofessorina hän opetti tutkijoille ja opiskelijoille tieteen yleistajuistamista ja sitä, kuinka tieteentekijä voisi olla aiempaa tiiviimmässä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa.

Kaunokirjallinen kevät koittaa Raevaaralle, kun trillerisarjan kolmas itsenäinen osa julkaistaan toukokuussa. Sielujen syöveri (Like 2022) jatkaa koukuttavaa tarinaa, jossa murhien ja outojen tapahtumien lisäksi käsitellään myös tieteen tekoa ja tutkimuksen etiikkaa. Näissäkin teoksissa näkyy Raevaaran monipuolisuus kirjailijana: genetiikasta väitellyt Raevaara hyödyntää tiedeosaamistaan kaunokirjallisuudessa.

"Kirjailijana olen sanataiteilija, kirjoitanpa sitten tietoa tai kaunoa."

Tiina Raevaara on esimerkki kirjailijasta, jonka luova tuotanto ei noudata kirjallisuuden osin keinotekoisia rajoja. Hän ei mahdu yhteen lokeroon. Raevaara on oppinut luovimaan kulttuuritukien sirpaleisessa ja fragmentaarisessa viidakossa.

Tällä hetkellä Raevaara työskentelee tiedonjulkistamisen apurahalla uuden tietoteoksen parissa. Kirjan aiheena on, kuinka moninaisin tavoin ikuista elämää on tavoiteltu tieteessä ja taiteessa ja miksi pelkäämme kuolemaa niin paljon.

Vaikuttaja Raevaara

Tiina Raevaara on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen Suomen kuvalehdessä julkaistavat Tarinoita tieteestä -kolumninsa käsittelevät ajankohtaisia ja kimuranttejakin aiheita. Raevaara reagoi nopeasti ja uskaltaa sanoa perustellun mielipiteensä ajankohtaisista aiheista vaikkapa Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon hän sai jo vuonna 2015 ajankohtaisesta ja asiantuntevasta tiedonjulkistamisesta eri medioissa.

Uusi yhteiskunnallisen vaikuttajan rooli on toiminta Sanaston kirjallisuuskummina. Kummitoiminnan tavoitteena on luoda linkki kirjallisuuden ja politiikan välille, saattaa kirjailijat ja päättäjät keskustelemaan kirjallisuuden ajankohtaisista aiheista. Näissä tapaamisissa keskustellaan varmasti myös rahasta.

Huhtikuun alku on talouskeskustelujen aikaa, koska julkisen talouden raameista sovitaan kehysriihessä. Syksyllä 2021 julkaistiin niin kutsuttu kulttuurin leikkauslista, joka myöhemmin peruttiin. Huoliviestit julkisesta taloudesta ja leikkaustarpeista eivät ole hiljentyneet. Etujärjestöt teroittava kyniään ja hiovat lobbaustaitojaan. On siis aika vaikuttaa päättäjiin.

Minkä viestin lähetät poliittisille päättäjille, kirjailija Raevaara?

"Kirjoittaminen on luovaa työtä. Olen sanataiteilija ja kirjailija. Kirjoitusprosessi on sama tieto- ja kaunokirjallisuudessa. Tarvitaan idea, tarvitaan taustatietoa ja tarvitaan työskentelyaikaa. Tietokirjojen kohdalla taustatyö korostuu. On kerättävä tietoa, on puntaroitava tiedon luotettavuutta ja asetettava se kontekstiinsa. On annettava tiedon kypsyä; se on kuratointia ja lisäarvon luontia. Tietokirjailija ei ole tiedon raportoija vaan tiedon rikastaja.

Tuntuu kuin tietokirjallisuus olisi unohtunut julkisesta tukipolitiikasta. Tietokirjailijana saamani tuki on lyhytkestoisempaa ja jopa euromääräisesti pienempää. Olen saanut nauttia 5-vuotisesta taiteilija-apurahasta, koska minulla on myös kaunokirjailija-status. Nyt luon uutta tietokirjaa kahdeksan kuukauden apurahalla.

Tämä tuntuu kovin epäoikeudenmukaiselta erityisesti tässä ajassa. Tutkitun tiedon tarve on huutava. Jos ymmärrettävää luotettavaa tietoa ei ole tarjolla, epätieto täyttää tiedon markkinat.

Viestini päättäjille on: kohdelkaa meitä kirjailijoita tasa-arvoisesti. Osoittakaa riittävä rahoitus, sitä uutta rahaa, tietokirjallisuudelle."

Teksti: Reetta Kettunen
Kuva: Toni Härkönen

 Apurahatarinoita-sarjassa esitellään Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) tukemien apurahansaajien elämää ja työtä. Seuraa tarinoita verkkosivuillamme ja Twitterissä aihetunnisteella #Apurahatarinoita.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös