Tutkaksen aamukuulemiset

×

Virheviesti

Deprecated function: Assigning the return value of new by reference is deprecated funktiossa drupal_load() (rivi 1374 tiedostossa /var/www/drupal/includes/bootstrap.inc).
9.2.2016

Tutkaksen, tulevaisuusvaliokunnan ja Tiedonjulkistamisen  neuvottelukunnan Aamukuulemisten sarja käynnistyi 5.2.2016. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina (poikkeus 13.5.)  klo 8.30–9.30 järjestettäviä tutkijakuulemisia yhdistää tulevaisuuden ennakointi. Mitä rohkeita ratkaisuja ja työkaluja tutkimus tarjoaa? Vaihtuvia teemoja käsitellään laajasti teknologiasta taiteen kentälle ja luovaan talouteen.

Ensimmäisen tilaisuuden aiheena oli tulevaisuuden tutkimus.  Ääniä tulevaisuudesta -tilaisuudessa esiintyivät kansanedustajat Anna Kontula, Sanna Lauslahti ja  Merja Mäkisalo-Ropponen sekä  tutkijat Mikko Dufva, VTT, Olli Hietanen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Aleksi Neuvonen, Ajatushautomo Demos Helsinki. Tilaisuuden juonsi pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Seuraavan aamukuulemisen aiheena on terveystalous ja se järjestetään 4.3.2016.

Päättäjät kartoittavat tulevaisuutta tiedon avulla

Ihminen on pyrkinyt ja pyrkii saamaan tietoa tulevaisuudesta tänään tehtävien mutta vasta tulevaisuudessa vaikuttavien päätösten tueksi. Ennustamisesta, joka perustui vaikkapa  luonnon ilmiöiden tarkkailuun, on siirrytty tieteellisiin, tulevaisuuden tutkimisen keinoihin.

Suomessa tulevaisuuden systemaattinen tutkimus alkoi 1980-luvulla tutkimusalan ankkuroituessa Suomeen. Tutkimusyhteisön aloitteesta perustettiin myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Nykyisin Suomessa on sekä yksi maailman parhaista ennakointijärjestelmistä että paras tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin koulutusjärjestelmä.

-- Tulevaisuuden tutkimuksen työkalujen kautta saadaan ennakointitietoa päätöksenteon perustaksi. Päätökset eivät voi perustua mutu-tietoon tai arvailuun, vaan näyttöön ja tutkimukseen, totesi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Edustaja Mäkisalo-Ropponen painotti erityisesti päätösten vaikutusten arvioinnin tärkeyttä.

-- Lakiesityksissä on oltava huolellisesti tehdyt vaikutusten arvioinnit.

Tulevaisuudentutkimusta voi myös pitää menetelmätieteenä. Menetelmät muodostavat eräänlaisen jatkumon eksakteista luonnontieteistä ja tilastotieteestä aina taiteeseen ja tulevaisuuden keksimiseen asti.

Tietoa ja vastatietoa

Ennakointi voi olla mahdotonta toteuttaa välineillä, jotka on kehitetty olemassa olevan tiedon perusteella. Vastatieto on informaatiota, joka ei välity valtavirtaan, mutta joka voi olla huomispäivän valtavirtaa. Vastatieto on marginaalissa, se voi olla vaikkapa tutkimuksen kilpaileva teoria, joka muuttuu tulevaisuudessa vallitsevaksi opiksi. Vastatietoa on myös marginaalinen toimintakulttuuri ja sellaiset hitaat prosessit, joiden muuttumista on hankala huomata ja paikallistaa ilman laajempaa kuvaa. Esimerkkinä hitaasta prosessista on muutokset sukupolvien välisissä suhteissa.

-- Nykyhetkeä voi arvioida jäsentämällä informaatiomassoja ja analysoimalla ilmiöiden keskinäisiä suhteita, tietoa on käytettävissä. Tulevaisuuden arvioinnissa on tärkeä lukea oikein "heikkoja signaaleja", korosti kansanedustaja Anna Kontula avatessaan vastatiedon käsitettä.

-- Esimerkiksi prekarisaatiota on vaikea jäljittää määrällisenä ilmiönä, sillä viranomaistiedot perustuvat usein pitkäkestoisten palkkatyön olettamalle, ja lyhytkestoinen työ hajautuu usean erillisen kategorian alle.

Päättäjien työssä on tärkeä erottaa, mihin tulevaisuuden kehityskuluissa on mahdollista vaikuttaa, ja myös se, mihin halutaan vaikuttaa. Tiedämme, että robotisaatio muuttaa tuotantotapoja, mutta poliittisesti voidaan vaikuttaa siihen, kuka omistaa robotit.

Tulevaisuuden skenaarioita ja tulevaisuusdialogia

Tulevaisuuden tutkimisen ydintehtävänä ei ole tietää ennalta tulevia tapahtumia tai kuvailla tulevaisuuden ilmiöitä, kuten asumista, ruokaa tai turvallisuusuhkia. Tärkeämpää on avata eri menetelmien avulla hyvin perusteltuja tulevaisuuskuvia ja skenaarioita. Vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat auttavat varautumaan erilaisiin kehityskulkuihin. Ne pohjustavat keskustelua siitä, minkälainen on se tulevaisuus, jonka haluamme, ja mitä päätöksiä täytyy tehdä tässä ja nyt, jotta paras mahdollinen tulevaisuus toteutuisi. Eduskunnan ja hallituksen välistä tulevaisuusdialogia käydään tulevaisuusselontekojen ja –mietintöjen avulla.

Eduskunnan ja hallituksen välistä tulevaisuusdialogia kehitetään. Valtioneuvoston tilaama selvitys Miten edistää hallituksen ja eduskunnan välistä tulevaisuusdialogia? julkaistiin syksyllä 2015. Selvityksessä kuvataan eri maiden tapaa organisoida ennakointi kansallisella tasolla, erilaisia näkökulmia ennakointiin ja suosituksia tulevaisuusselonteon kehittämiseksi. Selvityksen toisen tekijän, tutkija Mikko Dufvan mukaan Suomi on ollut jo pitkään edelläkävijä ennakoinnin organisoinnissa. Selvitys antaa tietopohjaa kansallisen tulevaisuustyön uudistamiseksi ja esittelee systeemisen ennakointitoiminnan mallin, jonka avulla otetaan paremmin huomioon tiedon, osaamisen ja verkostojen kehittämisen tarpeet.

Vaikka selvitys antaa esimerkkejä menetelmistä ja ennakoinnin vaiheista, sen keskeisin viesti on, että ennakoinnissa tarvitaan lisää aitoa keskustelua ja yhteistoimintaa, ja tämä vaatii aikaa ja ymmärrystä. Tärkeintä on ymmärtää erilaisia näkökulmia ja asenteita tulevaisuustyöhön ja ennakointiin.

Paras mahdollinen maailma?

Maailmanparantaminen on yksi tulevaisuudentutkimuksen motiiveista. Käänteentekevä oli 1987 julkaistu Brundtlandin komission Our Common Future –raportti. Se käynnisti prosessin, jota nykyään kutsutaan kestäväksi kehitykseksi. Samalla raportti osoitti sen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

-- Meidän ei tarvitse pelkästään ennakoida mitä tuleman pitää, vaan voimme aktiivisesti vaikuttaa tulevaisuuteen, kertoi tulevaisuudentutkija Olli Hietanen. Hän työskentelee myös tulevaisuusvaliokunnan erityisasiantuntijana

-- Voimme edistää parasta mahdollista maailmaa eli hyvää tulevaisuutta

Keskustelu tulevaisuudesta on aina ajankohtaista: pystymmekö yhdessä kuvittelemaan uudenlaisen, muuttuvan maailman haasteisiin vastaavan tulevaisuuden? Vai päädymmekö vain toistamaan vanhoja tulevaisuuksia? Tarvitsemme rohkeutta uudistua.

-- Suomessa on innostavaa kehitystä päätöksenteon rakenteiden uudistamisessa ja ihmislähtöisen, kokeilevan politiikan kehittämisessä. Kokeilut, joiden perusajatuksena on oppiminen ja näyttöpohjaisuus, voivat oikeasti olla merkittävä sosiaalinen innovaatio, kiteytti tulevaisuuden tutkija Aleksis Neuvonen.

-- Kokeilut tarvitseva rinnalleen päätöksenteon rakenteiden uudistuksia. Yksi niistä voisi olla pitkän aikavälin politiikan tuominen systemaattisemmin rakenteisiin.

 

Lisätietoja:

Pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, p. 040 733 5935, reetta.kettunen (at) tjnk.fi

 

Lisää aiheesta verkossa:

Miten edistää hallituksen ja eduskunnan välistä tulevaisuusdialogia?
Mikko Dufva ja Toni Ahlqvist, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2015

Design for Government -kokeiluilla ihmislähtöistä ohjausta
Demos Helsinki - Avanto Helsinki, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 7/2015

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tulevaisuusohjauksen työvälineitä kouluille, oppilaanohjauksen tueksi:
www.getalife.fi
www.koukkuun.fi
Tulevaisuus - paljon mahdollista

Demos  Helsingin julkaisuja

Elämäntapojen muutosta käsittelevät skenaariot
Terveyttä ja terveydenhuollon eri muotoja käsittelevät skenaariot
Kaupunkien elinvoimaisuuden vahvistamista koskevat skenaariot
Digitalisoitumisen internet of things -vaiheen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevat skenaariot

 

Kategoria: